Otsikko on paska vitsi.
Varoitus: outoa teinipaskaa taas, lukekaa jos vielä jaksatte.
Niin. Sain sitten koululääkäriltä lähetteen jonnekin psykiatriselle polikilinikalle, mikä helvetti nyt sekin on. Äitin mielestä on häpeällistä, et mustakaan ei tullu kunnon ihmistä. Mistäköhän vittu johtus.
Enää en oo oksentanu tai viillelly vähään aikaan. Itsemurha-ajatukset sen sijaan haluais mielellään mönkiä takas mieleen. Tekis mieli kiivetä johonki vitun korkeeseen paikkaan ja hypätä sieltä alas, mutta en mä oikeesti varmaan ees pystys siihen. Elämä on kummiskin niin paljon parempaa kuin tyhjyys ja haluaisin ottaa elämästä kaiken ilon irti ennen kuolemaani.Tuntuu vaan et musta ois vaivaa kaikille ja niin musta varmaan onki. Mutta äärimmäisn ärsyttävä apina kun olen, niin eipäs minusta niin helpolla eroon päästäkään, hehee! >:D
Mun itsekontrolli ei vaan meinaa toimia kunnolla. Sen verran kylläkin, että jälleen kerran epäonnistuttuani onnistuin pidättämään itkua kaupungilla vanhempien kaa liikkuessa, mutta autossa kyyneleet alko valuu puroina pitkin poskia huuhtoen meikit luoja-ties-minne ja me alettiin taas äitin kaa riitelee. Vähän niinku eilen. Ja toissapäivänä. Ja... joo tää jatkuu loputtomiin.
Aloin myös syömään taas aika normaalisti, mutta tuntuu ku mä oisin epäonnistunu. Ees vähän laihempi keho ois parempi... Mutta kai mun sitten on tähän läskeyteen tyydyttävä. Khyl mä sen onnellisuuden kuitenki pistäsin laihuuden edelle.
Apua, Mimicon on kuuden päivän päästä ja sain vasta tänään oman ompelukoneen. Cossaan siellä siis Luffyä ja asu on ihan atomeina ;___;
Anteeksi ihmiset oikeesti et kuormitan teitä ongelmillani ja aiheutan hankaluuksia. Mä lupaan et jonain päivänä mä muutan jonnekin i dunno Englannin syrjäseuduille? piiloon ja lakkaan trollimasta teitä. Siihen asti, pahoittelen että joudutte kestämään minua. Ellen satu jäämään auton alle.
Ja nyt Kitty turpa kiinni ja mee tekee cossias. Luoja mun tekis joskus vaan mieli hutasta itteeni tuolilla päähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti